Oma design

Ensimmäinen kokonaan itse suunniteltu villatakki on valmis.Lankana tässä on 7 veljestä. Halusin tehdä istuvan villatakin omille mitoille. Tuntuu aina valmiiden ohjeiden kanssa käyvän niin, että tulee tosi reilua. Nappeja olisi kumminkin voinut laittaa yhden enemmän, mutta kun kaikki on päätelty ja muuten valmista, ei napinläpiä enää noin vaan muutella. Inspiraatiota työhön hain White Stuffin tämän syksyn mallistosta, johon ihastuin Englannissa käydessä. Nettikaupassa ei enää varsinaisena inspiraation lähteenä ollutta takkia enää ole näköjään myytävänä.

Joka tyypille jotain

Lainasin kirjastosta Joka tyypin kaavakirjan. Olen haeskellut jotain vaatteiden kaavoituksesta kertovaa kirjaa, haluaisin nimittäin oppia tekemään itse vaatteiden kaavoja. Tuon kirjan avulla pääsee jonkinlaiseen alkuun, vaikkakin silti toivon joskus löytäväni työväenopistosta aihetta käsittelevän kurssin. Tein tunikan kaavaan kirjan ehdottamat muutokset, mutta niiden mukaan empireleikkaus kulki minulla lähempänä vyötäröä kuin empireleikkauksen kuvittelisi kulkevan. No, kyseessähän oli nperuskaavojen muuttaminen sopiviksi. Päädyin nostamaan empirelinjaa 4cm nauhakaitaleen avulla ja samalla ajauduin tekemään sidottavat nauhat. Nauhat voi sitoa taakse tai miksei eteenkin kuten kuvassa.

Kummipojan neule

Miehestäni ja minusta tuli pienen pojan kummeja. Tämä kummitäti on hurahtanut käsitöihin ja poika saanee tulevaisuudessa koko joukon erilaisia vaatekappaleita. Ensimmäinen valmistui viime viikonloppuna. Tein oman sovelluksen Modassa 1/07 julkaistusta ohjeesta. Käytetty lanka tässä on Novitan Tennesee. Sen väri ei enää taida olla markkinoilla, niin kuin usein on tämän firman lankojen laita. Kausien värit vaihtuvat nopsaan, eikä työt aina meinaa valmistua, kun oikeaa lankaa ei enää saa mistään... Mutta, Achtung! Uusia pieniä projekteja on suunnitteilla.

Peruna-purjo-kurpitsansiemenpiiras

En löytänyt mistään haluamaani piirakkaohjetta, joten päätin keksiä sen itse. Englannissa minulle tarjottiin suolaista piirasta, jossa oli perunaa ja kurpitsansiemeniä. Suomalaisittain perunan käyttö piirakassa on jollain tavalla epäortodoksista, siksipä kai ei moisia ohjeita ole paljon liikenteessä. Tässä on nyt yksi. Piirakasta tuli herkullista. Kannattaa kokeilla!

Peruna-purjo-kurpitsansiemenpiiras

Pohja:
100g leivontaan soveltuvaa margariinia tai voita
2½ dl vehnäjauhoja
1/3 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
Täytteeseen:
4 isoa Rosamunda-perunaa
1 purjo
n. 1 dl kuivattuja kurpitsansiemeniä
2 kananmunaa
4 dl maitoa
suolaa ja pippuria
pinnalle n. 1,5 dl juustoraastetta

Kuoritaan ja viipaloidaan perunat. Suikaloidaan purjo ohuiksi renkaiksi. Valmistetaan pohja seuraavaksi. Rasva sulatetaan ja siihen lisätään nopeasti keskenään sekoitetut kuivat aineet. Painellaan piirasvuoan pohjalle. Pohjan päälle kasataan perunaviipaleet ja purjorenkaat. Näiden päälle ripotellaan juustoraaste ja kurpitsansiemenet. Munat ja maito vatkataan kevyesti, lisätään munamaitoon suolaa ja pippuria. Paistetaan 200 asteessa 35-40 minuuttia tai kunnes pinta on kullanruskea. Tarjoillaan vihreän salaatin kanssa.

Tilda meets Cath Kidston

Pientä tuotantoa iltojen iloksi. Idea neulepuikkojen säilytystä varten on lainattu brittiläisen suunnittelijan Cath Kidstonin mallistosta (Washed Roses Knitting Needle Roll), kankaat puolestaan ovat Tildaa. Kiinnitysmekanismi oma.

I had the blues

Siniset kuteet matoksi kudottuna. Kalsarit ja tasaraidat sulassa sovussa. Tällä kertaa kaksi trikoota ja yksi kankainen vuorottelevat.

Moron kirppis

Meillä on paljon kirjoja. Pääosa kokoelmasta on anopin jäämistöä ja kokonaisuus on hyvin erikoislaatuinen ja pääosin englanniksi. Kirjat olivat kertyneet vuosien saatossa ja juuri mitään ei ollut pantu kiertoon. Kirjoja, joita emme itse tulisi koskaan lukeneeksi ja jotka eivät yksinkertaisesti mahtuneet minnekään, oli autolavallinen. Kokoelmassa on mm. lingvistiikkaa, kielten oppikirjoja, sanakirjoja, yhteiskunnallista kirjallisuutta ja paljon lastenkirjoja. Emme oikein osanneet ajatella sopivaa kierrätyskohdetta näille opuksille, mutta jonnekin ne oli saatava. Onneksi bongasin Aamulehdestä, että Moro järjestää Keskustorilla peräkonttikirppiksen. Pakkasimme viisi laatikollista kirjoja ja lisäksi roinaa kellaristamme ja osallistuimme hulabaloohon. Saimme polkuhinnoin myytyä neljä laatikollista kirjoja, joille emme osanneet kuvitella ottajia tässä maassa. Myimme mm. seuraavat: Colloquial Turkish, Persian Grammar ja melkein kaikki terrorismia käsittelevät kirjat. Ostajien joukossa oli opettajia, yliopiston opiskelijoita ja suomessa asuvia englanninkielisiä ihmisiä. Osa kirjoista varmasti löysi paremman kodin. Eräs graduntekijä sai paljon aineistoa tutkielmaansa varten. Suomea maahanmuuttajille opettava sai luokkaansa oppilaidensa kielistä kertovaa materiaalia. Vaihto-opiskelija sai suomen kielioppia käsittelevän teoksen. Muutama polittisesti aktiivinen ihminen saattaa saada uusia ajatuksia. Ennen kuin härdelli alkoi, eräs vanha tamperelainen setä katsoi, että meidän kirppiskojumme on vihreiden propagandaa ja tuli avautumaan aiheesta meille. Liekö päätellyt tämän luonto-oppaista vai mistä, mutta meidän nk. propagandakirjallisuus meni kuin kuumille kiville hövelin hinnoittelupolitiikan suosiollisella avustuksella. Nyt pitää keksiä mitä tehdään peräkontilliselle kirjoja, joita ei pessimististen odotusten takia viety myyntiin alunperinkään!